Ruoka- ja elintarvikealan newsflash Alankomaista Q1-2 2020

Vaikka vuosi 2020 alkoi vahvan kasvun merkeissä Alankomaiden elintarvikesektorilla, keikautti helmi-maaliskuussa alkanut koronakriisi tilanteen nopeasti täälläkin päälaelleen ja yritykset ketjun kaikissa osissa ovat joutuneet sopeutumaan uuteen tilanteeseen  ennennäkemättömällä nopeudella. Me Trademillissä olemme seuranneet tarkasti alan trendejä myös kriisiaikana ja koonneet mielenkiintoisimmista ilmiöistä tiiviin tietopaketin.

 

Koronarajoitusten asteittainen purku tukee ravintola-alan uudelleen käynnistymistä

 

Kuten Suomessakin, myös Alankomaissa ollaan kesää kohden siirtymässä koronaepidemian toiseen vaiheeseen, jonka aikana kaikkein tiukimmista liikkumisrajoituksista luovutaan ja samalla koko yhteiskunnan tasolla ruvetaan soveltamaan vähintään 1,5 m etäisyyden vaatimusta. Elintarvikeviennin näkökulmasta suurin muutos tulee ravintoloiden ja foodservice toimijoiden liiketoiminnan asteittaisesta avautumisesta.

Kesäkuun alusta alkaen ravintolat saavat avata terassinsa turvavälimääräyksiä noudattaen. Myös ravintoloiden sisätiloihin voidaan jälleen ottaa asiakkaita, mutta maksimissaan 30 henkilöä kerralla. Museot, elokuvateatterit ja muut kulttuurialan toimijat saavat aloittaa jälleen toimintansa samoja rajoituksia noudattaen. Hollantilaiseen kesäkulttuuriin olennaisesti kuuluvat rantaravintolat voivat myös jälleen avata ovensa ja terassinsa.

Heinäkuun alusta alkaen kävijöiden maksimimäärä ravintoloissa, museoissa jne. nostetaan sataan henkilöön sillä edellytyksellä että epidemia pysyy edelleen hallinnassa. Myös saman laajuiset muut kokoontumiset kuten häät, hautajaiset tai uskonnolliset tilaisuudet sallitaan. Lomakauden alkaessa on suunnitteilla sallia myös kotimaisten leirintäalueiden ja mökkikylien asteittainen avaaminen.

Kouluruokaloiden, joita Alankomaissa on lähinnä toisen asteen oppilaitoksissa, avaaminen ajoittunee vasta syyslukukauteen. Kasvosuojainten käytöstä tulee pakollista julkisissa liikennevälineissä.

Kriisin vaikutukset elintarvikkeiden vähittäiskauppaan

Monesta muusta sektorista poiketen elintarvikkeiden vähittäiskauppa ei ole Alankomaissa kokenut suuria tappioita koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten seurauksena. Tietyissä tuotesegmenteissä on päinvastoin nähty merkittävääkin kasvua. Näin ollen esimerkiksi maan suurinta supermarketketjua Albert Heijnia operoivan Ahold Delhaize -konsernin liikevoitto kasvoi 48% ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Toisaalta supermarketien on myös pitänyt sopeutua kuluttajien ostokäyttäytymisen rajuun ja odottamattomaan muutokseen huomattavin investoinnein. Hamstraaminen ja verkkokaupan kysynnän räjähdysmäinen kasvu ovat saaneet alan toimijat toteuttamaan monia uudistuksia nopeutetussa aikataulussa. Sopeuttamisinvestointien takia Ahold Delhaize odottaakin vuoden 2020 tuloksen pysyvän edellisten vuosien tasolla.

Elintarvikkeita ostetaan yhä enemmän verkkokaupasta

Yksi näkyvimmistä koronakriisin aiheuttamista muutoksista on ollut kuluttajien nopea ja massiivinen siirtyminen verkkokaupan asiakkaiksi. Jo ennen kriisiä alankomaalaiset kotitaloudet olivat verrattain tottuneita verkko-ostajia. Vuonna 2019 79% kaikista yli 12-vuotiaista hollantilaisista teki verkkokauppaostoksia yhteensä noin € 25,8 miljardin edestä. Hintatietoiset hollantilaiset ovat tottuneet ostamaan verkosta pääsiassa muotia, elektroniikkaa ja elintarvikkeita. Verkkokauppojen kärkeä on pitänyt kotimarkkinoiden oma, Ahold konsernin omistuksessa oleva laajana markkinapaikkana tunnettu Bol.com, joka keikkuu kärjessä myös muissa Benelux maissa. 

Elintarvikkeiden osalta verkkokauppaa johtaa vahvasti Albert Heijn. Perässä tulevat Jumbo supermarket, Plus ja Coop, sekä pelkkään verkkokauppaan erikoistunut Picnic, joka kasvoi viime vuonna yli 25%. Koronakriisin myötä elintarvikkeiden osuus verkkokaupasta on selvästi kasvanut. Maalis-huhtikuun aikana verkossa toimivien supermarketien liikevaihto kasvoi koko maan tasolla noin 40%. 

Yksittäiset toimijat ovat pystyneet sopeuttamaan toimintaansa vaihtelevasti uuteen tilanteeseen. Albert Heijn on esimerkiksi palkannut huhti-toukokuun aikana 600 uutta työntekijää purkamaan kasvaneesta verkkokauppamyynnistä aiheutuneita logistisia haasteita ja aikoo avata nopeutetussa aikataulussa uuden jakelukeskuksensa Amsterdamissa. Uuden Home Shop Centerin ansiosta Albert Heijn pystyy jatkossa käsittelemään 35 000 uutta verkkokauppatilausta enemmän viikossa. Ketju on myös tilapäisesti kasvattanut verkkotilausten toimituskapasiteettia ruveten toimittamaan myös sunnuntaisin ja pyhäpäivisin. Kuten iso kilpailijansa, myös Picnic on palkannut lähes 500 uutta työntekijää ja avaa suunniteltua aikaisemmin uuden logistiikkakeskuksen Keski-Hollanin Apeldoorniin.

Itsepalvelu supermarketeissa lisääntyy

Toinen  koronakriisin vauhdittama uudistus koskee itsepalvelukassojen ja -käsiskannereiden asentamista mahdollisimman moneen Albert Heijnin toimipisteeseen nopeutetussa aikataulussa. Ketju näkee koronavirusepidemian huomattavasti kasvattaneen itsepalvelukassojen ja asiakkaiden itse käyttämien viivakoodilukijoiden kysyntää. Epidemian johdosta monet asiakkaat ovat kokeilleet ensimmäistä kertaa itsepalvelulaitteiden käyttöä. 

Ostoskäyttäytyminen supermarketissa saa uusia muotoja

Suomesta poiketen Alankomaiden supermarketeissa edellytetään ja valvotaan tiukemmin vähintään 1,5 m etäisyyden toteutumista asiakkaiden välillä. Liiketiloihin on esimerkiksi asennettu lattioihin viivoja joilla muistutetaan turvavälistä, ostoskärryjen käyttö on pakollista, ne desinfioidaan ennen ostoksia ja sen jälkeen, ja liikkeitä valvovat turvamiehet. Riskiryhmille on varattu oma aika kaupassa käymiseen.

Muutokset tilankäytössä ja liikkumisessa hyllyjen välillä ovatkin jo johtaneet asiakkaiden ostoskäyttäytymisen muutoksiin. Tuotteiden pakkaus, brändi ja sijoittelu korostuvat kun asiakkailla ei enää ole mahdollisuutta käyttää aikaa tekemässä päätöksiä, ja tuotteita täytyy ajoittain tarkkailla kauempaa turvavälien takia. Markettien erikoistarjoukset ja muu selvästi erottuva sijoittelu ohjaa kulutusta entistäkin vahvemmin.

Maksutilanteessa suositaan Suomen tapaan lähimaksua kortilla tai kännykällä esim. Apple Payn kautta. Lisäksi monissa Alankomaiden supermarketeissa on mahdollista kerätä ostokset suoraan omaan ostoskassiin etäviivakoodinlukijaa käyttäen. Tällöin kassalla ei enää kulu aikaa tavaroiden nostamiseen hihnalle ja pakkaamiseen, ja samalla vältetään turhia ihmiskontakteja.

Muita ilmiöitä

Myös muut ruoka-alan toimijat vähittäiskaupan lisäksi ovat joutuneet sopeutumaan uuteen markkinatilanteeseen. Sopeutumistoimet ovat tuoneet sektorille myös uutta liiketoimintaa sekä uusia innovatiivisia malleja, joista olemme poimineet esiin muutaman kiinnostavan ilmiön. 

Lähiruoka ja suoramyynti kasvussa

Maanviljelijöiden, marjatilojen ja muiden lähituottajien suoramyynti on yleistynyt Hollannissa nopeasti kriisin myötä. Kuluttajat ostavat nyt mielellään lähellä tuotettuja ja helposti jäljitettäviä tuotteita suoraan tuottajilta. Samalla autoreissu lähialueen tuottajan puotiin on tuonut kuluttajille kipeästi kaivattua virkistystä pelkkään kotona olemiseen. Viljelijät ovat vastanneet kysyntään esimerkiksi pistämällä pystyyn drive-in suoramyyntipisteitä valtaväylien varsille. Jo ennestään olemassa olevien maaseudun suoramyyntipuotien myynti on myös kasvanut merkittävästi, jopa 80%.

Ateria- ja juomaboksien kysyntä on räjähtänyt käsiin

Kuluttajien arkea helpottavat ateriaboksipalvelut ovat olleet Hollannissa verrattain suosittuja jo useiden vuosien ajan. Vuonna 2012 aloittanut saksalainen markkinajohtaja Hello Fresh on saanut seurakseen useita kilpailijoita, mm. Familiebox, Marley Spoon ja Albert Heijnin oman Allerhande boksin. Koronakriisin myötä Hello Freshin liikevaihto on kevään ensimmäisen vuosineljänneksen aikana kasvanut merkittävästi, jopa 66%. Aktiivisten asiakkaiden määrä on kasvanut tätäkin rajummin noin 68% reiluun neljään miljoonaan kuluttajaan.

Myös erikoisoluita kotiinkuljetuksella tarjoavat palvelut ovat hyötyneet selvästi ihmisten kotiin jäännistä ja baarien sulusta. Maaliskuussa alkanut ravintoloiden ja baarien sulku aiheutti erikoisoluiden ylitarjontaa tukuissa, jota Beer in a boxin ja Mr Hopin kaltaiset palvelut ovat osaltaan purkaneet myymällä oluita kotiin toimitetuissa bokseissa suoraan kuluttajille. Mahdollisuus nauttia erikoisoluita myös baarien ollessa kiinni on  tarjonnut helpotusta sosiaalisesta kanssakäymisestä kulmakuppilassa nauttivien hollantilaisten muuttuneeseen arkeen. Jää kuitenkin nähtäväksi jatkuuko oluen suoramyynnin kasvutrendi myös jatkossa kun ravintolat ja kahvilat jälleen avaavat oviaan.

Uutuutena erikoistilanteisiin sopivia tilauspaketteja ja uusia tuotteita

Hollantilaisten äitienpäivän vietto on voinut tänä vuonna saada joissain perheissä uusia muotoja, kun perinteisen herkkuaamupalan ainekset on voinut nyt tilata suoraan valmiiksi koottuna herkkuboksina. Uuden toimintamallin lanseeranneen  Lindenhoff delicatesse-yrityksen tavoitteena on tarjota ravintolatasoinen elämys kotioloissa.

Kahvi on toinen uutuustuote joka on hiljattain lanseerattu kotiintoimitettavana boksina. Wakuli-yrityksen toimintaidea perustuu kestotilauksiin, joiden kautta tilaajat saavat viikoittain tai kuukausittain kotiovelleen tuoretta, vasta paahdettua, reilun kaupan ehtojen mukaisesti tuotettua laatukahvia. Viisituhatta asiakasta on jo lähtenyt kokeilemaan uutta konseptia.

Ota rohkeasti yhteyttä, jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää Alankomaiden elintarvikesektorin tämän hetken näkymistä, tai jos näet niissä mahdollisuuksia juuri sinun tuotteellesi. Mietitään yhdessä mihin toimiin on juuri nyt sopiva aika ryhtyä!

 

 

 

 

Ruoka- ja elintarvikealan newsflash Alankomaista Q1-2 2020